KARVIAN HELLUNTAISEURAKUNNAN 50-VUOTIS HISTORIIKKI

Hengellinen herätys syntyi Karvialla vapaaevankelisen liikkeen kautta. Kun Ville ja Selma Ala-Rämi muuttivat Jämijärveltä Karvialle, alettiin järjestää hengellisiä kokouksia. Puhujina olivat v. 1927 nuoret veljet Aulis Aartelo ja Frans Korila. Viimeksi mainittu oli myöskin laulu- ja musiikkimies. Pääasiassa oli työalueena Kantti ja Karviankylä, sekä Sara, Sarvela ja Ämmälä. Kansa oli liikkeellä ja ”herätyksen henki” oli läsnä. Huoneet kävivät ahtaiksi ja parannuksentekoa alkoi ilmetä runsaasti. Mm. ”Kylän kauhuksi” mainittu Yrjö Anttila tuli uskoon ja sen myötä koko kylän henki muuttui ja runsaasti nuoria tuli uskoon.

Kun puhujat alkoivat enemmän tuoda esille totuutta uskovien kasteesta, tuli eteen vastustuksen aalto. Eräälläkin koululla johtokunta sammutti valot ja niin kokous hajaantui. Koska sananjulistajat eivät vetäytyneet Sanan totuuksista, alkoi näkyä työssä tuloksia ja seuraavana kesänä voitiin pitää suurehko kastetilaisuus Ala-Karvian rannassa. Majapaikan antajina näillä puhujaveljillä olivat Kanttilaisten lisäksi Ämmälän opettaja Maiju Heiniö, sekä myöhemmin Ilmari ja Elle Kannisto.

Näissä puitteissa Herran työ eteni sitten vuoteen 1936, jolloin marraskuun 9. pnä perustettiin Kantissa Karvian Helluntaiseurakunta. Alulle saattajina tässä tilaisuudessa  oli Yrjö Linnanmäki. Nimiluettelon mukaan olisi ollut 7 henkilöä mukana ja lähipäivinä muutamia tuli lisää. Perustajajäsenistä on elossa enää kaksi sisarta Martta Koskela ja Kerttu Jokinen. Karviankyläläisistä ei ehtinyt seurakuntaan vuoden 1936 puolella kuin Olavi Kannisto. Uuden pienen seurakunnan vanhimmaksi tuli valituksi Herman Virta, joka asui Honkajoen puolella. Hän toimi tehtävässään vain muutaman vuoden. Seurakunnan perustamistapahtuma tuli uuden työmuodon aikaansaajaksi laajassa mielessä. Kutsuttiin helluntaievankelistoja kokousten pitoon ja Herra vaikutti herättävällä tavalla eri puolilla, aivan Ilvesjokea myöten.

Vuosi 1937 oli seurakuntatyön kannalta merkittävä. Tulevina vuosikymmeninä keskeisesti vastuuta kantaneet veljet Ilmari Kannisto ja Ervi Hiedanpää liittyivät helluntaiseurakuntaan vuonna 1937. Evankelistat Annikki Kääri Haapavedeltä ja Kaarin Nisula Helsingistä olivat jo joulun ajoista 1936 lähtien julistustyössä koko talven. Vuosi 1937 on alkanut herätyksen merkeissä. Talven aikana uskoon tulleet  kastettiin Jaskarin rannassa elokuussa vuonna 1937, kastajana toimi Arvo Peltomaa. Näinä aikoina evankeliumin  työ eteni vaatimattomissa puitteissa, mutta Jumala siunasi sananpalvelijoita erityisesti Pyhän Hengen voimalla ja antoi kaikille uskoville intoa ja alttiutta rauhan evankeliumille.

Herman Virta, joka tuli edellä mainittua, pyysi eroa vanhimman tehtävästä melko lyhyen ajan jälkeen, joka hänelle myönnetttiinkin. Sen jälkeen vanhimmaksi valittiin kahdesta ehdolle asetetusta veljestä Ilmari Kannisto. Vasta vuoden 1950 jälkeen Yrjö Anttilan esityksestä lisättiin vanhimmistoa Ilveslahden kokouksessa usealla veljellä. Sitten olivat vuorossa erilliset herätysvaiheet. V. 1950 Herra antoi herätysaallon Karvianjärven lännen puolelle. Aseina Herran kädessä olivat Sulo Pärssinen ja Alarik Sandberg. Herätys kosketti kaiken ikäisiä. Osa on jo päässyt Herran lepoon, osa kilvoittelee vielä täällä ja osa on täyttänyt luopioiden lukua. Silloin oli Jaskarin talo rukoushuoneena ahkerassa käytössä. Talviaikainen kokousmatka suuntasi monella Karvianjärven jään ylitse. Jaskerin talossa pidettiin jopa Satakunnan veljespäivät vuonna 1951. Veljespäiviltä otettu valokuva osoittaa, että seurakunnista oli tullut runsaslukuisesti edustajia.

Nummikosken herätys v. 1958 oli huomattava työsarka Herran kädessä. Aseena Herran käytössä oli Taisto Vahtera. Karviasta oltiin ahkerasti mukana. Sananpalvelijan majoituksen hoiti alussa Selma ja Vihtori Haanpää ja myöhemmin Sakari Laurikainen ja Toivo Murto. Kokouksia pidettiin niin tiiviisti, että ei jäänyt tyhjiä iltoja juuri lainkaan. Jos Vahtera oli kotonaan käymässä, pitivät Karvian veljet kokouksia niinä iltoina ja viholliselle ei jäänyt paljoa toiminta-aikaa. Nummikosken herätys sopisi esimerkiksi siitä miten herätystä tulisi hoitaa ja johtaa. Tuloskin sopisi esimerkiksi. Voitiin todeta, että 40 % kylän asukkaista tuli uskoon. Uskoon tulleet kastettiin pääasiassa Porissa ja muutamia Karvianjärvessa telttajuhlien aikana. Nummikosken uskovat olivat kuuluneet Karvian helluntaiseurakuntaan. Karviaan tuli osanen myöskin Jalasjärven Ilvesjoelta. Sekin syntyi herätyksen tuloksena. Juhani Rikalaisen julistustyö 1960 luvun alussa toi kymmenkunta uskovaista , jotka myöhemmin siirtyivät perustettuun Jalasjärven helluntaiseurakuntaan. V. 1974. Karvian Helluntailähetys -niminen yhdistys perustettiin vuonna 1969.

Suurempien tapahtumien lukuun on syytä lisätä vähemmän huomiota saaneet tasaisen seurakuntatyön tulokset. V. 1970 kastettiin ja liittyi seurakuntaan 10 henkilöä ja seurakunnan jäsenluku oli yhteensä 70. V. 1976 oli seurakunnassa uudelleen järjestäytyminen. V. 1977 tuli uskoon 11 henkilöä, joista 7 liittyi seurakuntaan. V. 1978 sananpalvelijaksi kutsuttiin Lauri ja Aino Louhisuo.

V. 1978 alkanut ns. Yli-Vainion herätys vaikutti myös täällä. Karviasta tehtiin Lapualle suurkokouksiin 7 matkaa tilatulla linja-autolla. Uskoon tulleita oli kaikkiaan lähes 30, mutta seurakuntaan näistä liittyi vain 8. Karviaan järjestettiin 2 suurkokousta, jotka täyttivat tämän hetkisen juhlapaikan, Urheilutalon ääriään myöten. Ensimmäisessä kokouksessa laskettiin olleen 1000 henkilöä. Yli-Vainion muistelmissa todetaan tämän väkimäärän olleen  ennätys, mikäli suhteena käytetään pitäjän asukaslukua. Toinen kokous 22.10.1981, oli lähes yhtä suuri ja siitä muodostui eräs Niilo Yli-Vainion viimeisimpiä ennnen hänen kirkkauteen siirtymistään.

Huomion ansaitsee myöskin vankilatyö, jota innolla tehtiin silloin kun Karviassa oli varavankila (1935 – 1961). Monesti melko isolle joukolle voitiin pitää kokous laulujen ja todistusten myötä. Karviassa oli myöskin sotavankeja ja 2 työsiirtolaa. Vankimäärä enimmillään oli yli 300. Työtä tuki vankilan opettaja Yrjö Nurmi ja saarnaaja Joel Hermunen. Evankelioimisteltta hankittiin v. 1966 ja tämä työmuoto on ollut hyvin keskeinen, parhaina vuosina oli kymmenkunta kokoussarjaa teltassa eri puolilla pitäjää, Teltta on edelleen käytössä, vaikka joskus on tuulikin sen kaatanut ja paljon on ollut kuljetuksia.

Musiikilla on ollut tärkeä merkitys. Kitarakuoro on aina esiintynyt evankelioimistyön yhteydessä. Erityisen innokasta oli kuorotoiminta Nummikosken herätyksen ajoilla. Silloin oli mukana hyviä lauluvoimia ja silloin pidettiin paljon lauluharjoituksia. Viime vuosina on ollut lisäksi nuorten laulukuoro, joossa on ollut alun toistakymmentä laulajaa.

Herätyksen ajat ovat seurakuntatyössä merkittäviä ja muistiin jääviä tapahtumia. Yhtä tärkeätä on ollut tasaisen kasvun ja Sanaan juurtumisen aikaa vievät vaiheet. Seurakunta on opetuksellaan kasvattanut monet tunnetut sananjulistajat, joiden nimet ovat Elämän kirjassa ja monilla on usko vaihtunut näkemiseen. Pitkän päivätyön vanhemmistoveljinä ovat tehneet Ilmari Kannisto ja Ervi Hiedanpää, jotka meillä oli ilo nähdä juhlassamme. Tänä päivänä tahdomme muistella myöskin niitä lukemattomia vähäisemmiltä näyttäviä palvelustehtäviä, jotka arkielämässä ovat saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle, mutta jotka Herra Jeesus on muistiin merkinnyt ja on palkitseva tulemuksensa päivänä. Vielä emme ole perillä, seurakunnan työn on jatkuttava. Rohkaisevaa on ollut todeta viime vuosina uskovien juurtuminen lujemmin Sanan totuuksiin ja nuoren Herran sotajoukon esiin tulemisen. Karvian helluntaiseurakunnan nuoret, joiden laulua saamme kuulla tänä päivänä edustavat työn jatkuvuutta Herran elopelloilla.

Todella merkittävä tapahtuma voidaan kirjata aivan tähän samaan syksyn juhla-aikaan. Seurakunnalle on hankittu kiinteistö Metsäpirtti, jota parhaillaan valmistettaan otettavaksi jaloon käyttöön kokoontumistiloiksi. Erityisen kiitollisia olemme niille yksityiskodeille, joiden ovet ovat olleet auki seurakunnan kokoontumiselle ja myöskin pankeille, erityisesti Säästö- ja Osuuspankille, joiden kokoontumistiloissa olemme saaneet jatkuvasti maksutta kokoontua.

Asko Alkkiomäki

AJANKOHTAISTA/ MUISTETTAVIA TAPAHTUMIA

Tänä vuonna 9.11.2016 Karvian Helluntaiseurakunta täyttää 80 vuotta. Vuonna 1936 päätettiin muodostaa seurakunta Raamatun sanan mukaisesti (Apostolien teot 2: 38-42). Kolmekymmentä vuotta sitten14.11. ostettiin rukoushuonekiinteistö Säästöpankilta. Kauppahinta oli 250 000 mummonmarkkaa. Viisikymmentä vuotta sitten, keväällä 1966 ostettiin kesäinen kokousteltta varustettuna 100 henkilölle.

Rukoushuone remontoitiin ennen käyttöönottoa. Pidettiin tuottoisat pitäjän laajuiset tukkitalkoot. Myöhemmin remontointeja on tehty vuosittain, mm. liitetty kaukolämpöön vuonna 2008.

Tähän asti on Herra auttanut! Alkujaan jäsenia oli kymmenkunta, parhaillaan yhdeksänkymmentä, nykyisin nousujohteessa, mutta alle neljänkymmenen.

Menneitä muistellessa on tarkkailtava liikettä eteenpäin. Eloa on paljon. Kaikki työntekijät on saatava elopellolle Jumalan antamilla lahjoilla. Luontaiset lahjat on pyhitettävä Herran käyttöön ja odoteltava Hengen sadetta. Työllä on kiire! Kutsuttujen ja valittujen tulee saada tieto suuresta pelastuksesta ja pian tapahtuvasta Jeesuksen toisesta tulemuksesta.

Asko Alkkiomäki